33. päivä - jokin niistä päivistä joka tulee eron jälkeen

Olen viimeksi kirjoittanut 3 viikkoa sitten! Aika tuntuu matelevan ja samalla siltä, että erosta on kulunut jo vaikka kuinka kauan.
Näihin viikkoihin on kuulunut itkua, onnea, helpotusta, itkua, onnea, helpotusta ja kaikkea näiden tunteiden väliltä.

Olin vielä edellisen kirjoituksen jälkeen viikon töissä ja sen jälkeen menin lääkäriin. Painoni oli ruvennut tippumaan ja koska aamuinen huono olo ei ollut menossa pois. Istuin lääkärin huoneessa ja kerroin rauhallisesti mitä oli tapahtunut. Vanhempi naislääkäri katsoi minua ja totesi, että en ole työkykyinen. Tulen olemaan aina kiitollinen tälle lääkärille koska hän ymmärsi etten turhan takia istunut hänen vastaanotollaan. Sain myös ensimmäistä kertaa elämässäni rahoittavat lääkkeet koska aamupahoinvointini oli niin massiivista.

Olen näinä viikkoina saanut apua, saanut olla minä ja saannut rakentaa itseäni. Tunnen itseni etuoikeutetuksi ja tästäkin asiasta kiitollinen. Olen ollut töissä ja saanut olla sitä jatkamiseni puitteissa. Joinakin päivinä se on onnistunut paremmin ja joinakin huonommin. Olen kuitenkin nauttinut esimieheni kanssa työskentelystä ja siitä, että hän tietää jonkin olevan pielessä muttei ole kysynyt. Olemme tehneet töitä - parasta terapiaa tähän hätään.

Ajantajun katoaminen on yksi asia mikä on hämmentänyt. Olen tehnyt paljon asioita: käynyt Paraisilla kalassa, syönyt lounasta ystävän kanssa, syönyt illallista perheen kanssa. Joogannut Päivin kanssa ja käyty koirien kanssa lenkillä. En muista milloin olisin tehnyt yhtä paljon asioita ja välillä olen itkenyt ja tehnyt. Voimat olleet loppu mutta koska tietää, että kotiin ei voi jäädä makaamaan. Toki lepoa tarvitaan mutta sinne ei saa hautautua. Olen siis valinnut päästä tästä asiasta voittajana - se ottaa aikaa mutta selviän tästä.

Kirjoitan myöhemmin siitä, miksi tämä ottaa aikaa ja miksi se ottaa niin koville. Ei pelkästää se, että tulee jätetyksi yht äkkiä vaan kuinka paljon minua on määritelty viimeisen 4 vuoden aikana.

Tänään on hyvä päivä ja nautin siitä. Aamulla kävin lenkillä ja venytellyt. Nyt aijon laittaa lounasta ja kaivaa romaanin esille! Lukea ja olla.

Tänään aijon kuvitella itselleni uuden tulevaisuuden ja ruveta rakentamaan sitä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pään sisällä käytyjä keskusteluita - viha ystäväni ja samalla viholliseni

Kuva
  Olen viimeiset päivät käynyt keskusteluja kanssasi pääni sisällä. Keskusteluita joissa sanomme asioita toisillemme.    Olen niissä ärtynyt - en vihainen vaan sanon asioita jotka haluan ulos itsestäni. Sanon, että sinulla ei ole oikeutta kertoa, että meidän suhde ei onnistunut kun mielestäni sinä olet se joka ei onnistunut. Kuulostaa raa-alle ja julmalle mutta siltä se tuntuu. En jaksa tai halua enää olla se joka ymmärtää. Ymmärtää että on vaikeaa, ymmärtää kaikilla olevan ongelmia ja ymmärtää....ymmärtää... ja ymmärtää. Oksennan kohta jos joku vielä pyytää ymmärtämään - nope, nope ja EI.  Keskusteluissa myös pyydän sinua katoamaan elämästäni lopullisesti ja kantamaan oman vastuusi asioita. Pyytämään anteeksi minulta. Pitää muistaa, että minä pyysin jo sinulta anteeksi. Anteeksi omaa osaani ja sitä, että en osannut helpottaa oloasi. Anteeksipyyntöni oli vilpitön ja tarkoitettu sinulle. Itse olen vain saanut kommentin, että ei kai tässä syyllisiä etsitä. Eihän anteeksipyyntö sitä tarko
Lue lisää

50 . päivä - Taas jätetty!

Kuva
Olen huomioinut kaveripiirissäni aikaisemmin, että asioista puhuvat jäävät jossain vaiheessa yksin. Olen jopa kuullut ystäväni sanovan, että toisen ystävän tulisi päästä katkeruudestaan irti ja kuinka vaikeaa on enää kuunnella hänen juttujaan.  Itselläni on koetuksella luottaminen muihin ihmisiin. Siskoni ei lähettänytkään whatsapp viestiä kun oli luvannut joten ajatellin tehneeni jotain väärin. Hulluako? No kyllä. Ihminen joka ei koskaan ole aikaisemmin tälläisiä pohtinut joutuu nyt tilanteeseen, että luulen olevani syypää kaikkeen.  Joudun joka kerta kohtaamaan tunteeni siitä, että tulenko taas jätetyksi äkkinäisesti. Se ei ole hauskaa ja kannattaa muistaa, että tälläinen tilanne on rationaalisesti ajateltuna ihan selviö mutta kenenkään mantrat ja leikkimiset toisen tunteilla ei ole sellaista mitä nyt kaipaisin.  Olen välillä oikein vihainen, että eikö ihmiset ymmärrä miltä tuntuu! Pitääkö tästäkin sanoa! Helvetti eikö aikuiset ihmiset osaa olla aikuisia! Mutta kuka nyt on jättämässä
Lue lisää

1.päivä – haluan koiran!

Kun toinen jättää ja ei itketä – olenko tunteeton? Tuleeko kyyneleet jossain vaiheessa? Koko eilisen päivän ja tämän päivän on ollut oksettava olo ja syöminen tuntuu tuskaiselle. Nälkä on mutta en vaan saa syötyä kunnolla. Välillä kylmät väreet kulkee koko kehon läpi. Kirjoitin jääkaapinoveen lappuja itselleni. Joka kerta kun menen jääkaapille niin näen viestit jossa yksi kehoittaa itkemään kun siltä tuntuu, toinen lappu kertoo, että ajan kanssa mennään tästäkin yli, kolmas lappu kehoittaa miettimään itseään ja sitä, mitä itse haluaa. Viimeinen ja tärkein lappu kertoo sen, että ei kannata haikailla sellaisen ihmisen perään joka ei sinua halua. Heräsin tänään aamulla lyhyiden yöunien jälkeen – kun lähdit kahden aikaan yöllä niin menin nukkumaan mutta nukuin pienissä pätkissä ja näin omituisia unia. Ensimmäinen asia joka mielessä oli aamulla, että nyt voin hankkia koiran. Itsekin teki mieli nauraa koska kuka miettii suhteen päättymisen jälkeen ensimmäiseksi k
Lue lisää